Oppimisen tuki uudistuu, mikä muuttuu koulujen arjessa?

Oppimisen tuen uudistus Suomessa pyrkii selkeyttämään ja yhtenäistämään oppimisen tuen saatavuutta, sekä siirtämään tuen saamisen painopistettä varhaisempaan vaiheeseen.  Uudistuksella edistetään myös inkluusiota, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa oppimisessa. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki vastaa oppimisen haasteisiin ja oppimisvaikeuksiin, sisältäen myös tuen sosiaalisten suhteiden, tunteiden säätelyn, tarkkaavaisuuden ja käyttäytymisen haasteet.

Valtakunnallisessa Mukana-verkostossa oppimisen tuen uudistus ja muutokset herättivät huolta, mutta myös parannuksia tunnistettiin. Mukana-verkoston tapaamisessa 13.3.2025 vieraillut Opetushallituksen Jukka Vetoniemi kertoi, että vaikka uudistus tulee pian, on Opetushallituksen koordinoimassa Purje – varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen oppimisen tuen verkostossa valmistauduttu asiaan. Lisäksi on hyvä muistaa, että uusien käsitteiden ja käytäntöjen haltuunottoon on kahden vuoden siirtymäaika.

Tietävätkö huoltajat, mitä oppimisen tuen uudistus tarkoittaa?

Miten vanhemmat ja huoltajat tietävät – saavat ajantasaisen ja oikean tiedon siitä millaiseen tukeen lapsella on oikeus uudistuksen jälkeen.

Nykyisessä ns. kolmiportaisen tuen mallissa tuen tasot (yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki) ovat tulleet tutuiksi, ja vielä tässä vaiheessa uudistus ja tutun portaikon poistuminen tuo epävarmuuden ja “hähmäisyyden” tunnetta, Mukana-verkoston toimijat pohtivat.

Saavatko tällä hetkellä erityisen tuen ja tehostetun tuen piirissä olevat lapset ne oppilaskohtaiset tukimuodot, joihin heillä on oikeus? Vaikka uudistus on vasta tulossa, on tällä hetkellä havainto, ettei erityisen tuen päätöksiä tehdä. Näin ei kuitenkaan tulisi olla. Lapsen etu tulee olla ensisijainen.

Jatkossakin on varmistettava, että vammaiset lapset saavat kouluun oman ammattitaitoisen avustajan, kun se on yksilöllisten tarpeiden mukaista. Tämä on lapsen oikeus ja oppimisen tuen uudistuksen on tähän vastattava.

Oppimisen tuen uudistuksessa nähdään myös hyvää

Inklusiiviset periaatteet, kuten moninaisuuden arvostaminen, sosiaalinen osallisuus, yhteisöllisyys, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, sekä syrjimättömyys, ohjaavat perusopetuksen suunnittelua, arviointia, kehittämistä ja yhteistyötä. Nämä periaatteet ohjaavat myös ryhmäkohtaisten ja oppilaskohtaisten tukitoimien järjestämistä.

Toteutuessaan muutos voi poistaa tai vähentää stigmaa, kun oppilaat eivät nouse erityisyytensä vuoksi esiin ryhmäkohtaisessa tuessa tai heitä ei ”osoiteta” tiettyihin tuen tasoihin -pohtivat verkoston toimijat.

Inklusiivisiin periaatteisiin kuuluu myös jokaisen oppilaan oikeus kuulua ryhmään, osallistua yhteiseen toimintaan sekä kasvaa omaan potentiaaliinsa vahvuuksien ja myönteisten oppimiskokemusten avulla yhdessä vertaistensa kanssa. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus toimia, kehittyä ja oppia omana ainutlaatuisena yksilönään sekä yhteisön jäsenenä. Toiminta-alueittain opiskeleville oppilaille uudistus tuo oikeuksiin vahvistusta, kun opetuksen järjestämisestä säädetään lain tasolla ja opetussuunnitelman perusteissa määritellään sisällöt ja tavoitteet aikaisempaa tarkemmin.

Järjestöt tukena muutoksissa – kohti oikeuksia ja kouluriemua!

Verkoston toimijat ennustavat, että uudistuksen nivelvaiheeseen liittyvät kysymykset sekä uudistuksen aluekohtaiset tulkintaerot tulevat lisäämään tuntuvasti vanhempien selvitystyötä ja arjen kuormitusta. Tämä taas tulee näkymään järjestöille lisääntyvinä yhteydenottoina ja kyselyinä sekä niiden edunvalonnallisen vastuun ja työmäärän kasvamisena, nyt entisestään supistuvilla resursseilla, kun leikkauksia on tehty kipeimmin juuri järjestöjen lakineuvonnan ja edunvalvonnallisen työn rahoituksiin.

Näiden paineiden vuoksi uudistuksessa määritetty AVI:n valvontavelvoite ja ns. “entisajan koulutarkastajien paluu” oppilaitoksien arkeen nähdään positiivisena ja lapsen oikeuksia vahvistavana asiana. Myös lupaus pitkien valitusprosessien vähenemisestä uudistuksen myötä tuo helpotusta kuormituksen lisääntymisen pelkoon.

Muutoksista ja useista kysymyksistä huolimatta verkosto ehdottaa kouluriemun ja oppimisen ilon esille nostamista. Miten lapset oppisivat mahdollisimman hyvin ja viihtyisivät koulussa. Kouluyhteisö voi olla voimavara!

Mukana-verkosto seuraa muutoksen mahdollisuuksia.

Myös Opetushallituksen sivut kannattaa ottaa seurantaan, neuvoo Jukka Vetoniemi tapaamisesta lähtiessään.

Mukana-verkosto on lasten, nuorten ja huoltajien kanssa toimivien järjestöjen, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten, nuorten ja heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten yhteistoimintaverkosto. Verkostoa koordinoivat tällä hetkellä Vamlas sr ja Tukiliiton Malike-toiminta.

Verkostoon ovat tervetulleita kaikki vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten, nuorten ja heidän huoltajiensa kanssa toimivat. Verkostoon voi liittyä organisaation edustajana tai yksityishenkilönä. Toimijat sitoutuvat edistämään lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta.  

Verkoston sivustoon ja tapaamisten materiaaleihin pääset tutustumaan osoitteessa https://vamlas.fi/mukana-verkosto/.  Mukaan pääsee laittamalla sähköpostia osoitteeseen mukana@vamlas.fi.